Mr. Jansson kiiruhtaa kahvilan ylpeyden, yleisöpuhelimen luokse niin ajattelematta, ettei hän pahoittele juomansa läikyttämistä lattialle. Toinen etsivän nurkkapöydän valloittaneista nuorukaisista lähestyy samanaikaisesti puhelinta. Jansson ampaisee luurimeen kiinni huudahtaen kovalla äänellä:
- Poliisiasiaa!
Poika jää seisomaan ja työntää kädet taskuihin vilkaisten samalla kaveriaan. Pieni naurahdus pääsee heidän huuliltaan.
- Pahus, varattu, sanoo Jansson kun apteekkarin linja tuuttaa tasaisesti. Jansson kääntyy poikaan päin, joka mutristaa huuliaan ja nostaa kulmiaan.
- Yritän pian uudelleen, tokaisee etsivä, jotta kloppi ei kuvittele pääsevänsä soittamaan ennen häntä.
Etsviän tarkat silmät tunnistavat pojan kangaskauppiaan Söderholmin esikoiseksi. Pojan hiukset hulmuavat valtoimenaan ja pian ne saavuttaisivat korvalehtien yläpään, kauhistelee Jansson nykymuotia. Pikaisesti hän käännähtää ja pyörittää Nikanderin numeron uudelleen. Tällä kertaa toiselta puolelta kuuluu pirteän apteekkarin ääni ja vastauskin Janssonin kysymykseen selviää.
- Ne on aineita, joita ei toimiteta Suomeen. En kuvitellut niiden kiinnostavan sinua. Mutta joo, mahdollisia huumaavia jos joku niitä sieltä asti toimittaa –
Jansson pysäyttää Nikanderin spekuloinnin ja heittää hyvästit kahvilalle. Hän hypppää volvoonsa ja puristaa jännittyneenä ratin kylmää puupintaa. Tuttu tunne, kun mysteerin ratkaisu lähestyy, valtaa jälleen Mr. Janssonin.
Kartanolla etsivä löytää hovimestarin nopeasti ja kyselee tiukkoja kysymyksiä mieheltä. Nepalilainen on välttelevämpi kuin aikaisemmin, mutta Jansson on päättänyt kaivella totuuden miehen vastauksista.
- Herra Lepäkkö on usein poissa kartanolta vai kuinka?
- Kyllä. Me huolehdimme talosta kun hän ei ole täällä.
- Ja isäntä luottaa teihin?
- Kyllä. Kuten sanoin, olen ollut pitkään täällä.
- Onko Lepäkkö riidellyt viime aikoina kenenkään kanssa?
Hovimestari miettii hetken ja pudistaa päätään: - Ei ainakaan niin, että olisin kuullut.
- Onko hänellä ollut muita huolia?
- No, tallijutuista hän välillä puhuu, kun hevoset eivät jaksa juosta. Mutta en minä niistä paljoa tiedä. Heppajututhan kuuluvat naisille muutenkin.
Hovimestari jättää lauseen kesken kun Jansson tunnistaa vanhan piian, joka ohittaa heidät käytävällä tarkoituksellisen hitaasti. Nainen pysähtyy järjestelemään eteisen kaapiston kukka-asetelmaa kuunnellakseen talon viimeisimmät tapahtumat.
- Neiti Suhonen on ymmärtävisempi tuommoisissa, jatkaa nepalilainen ja nyökkää rouvaan päin.
Etsivän taito lukea ihmisiä ei petä ja hän tietää ettei saa hovimestarista enempää irti tällä erää. Vanha piika tunkeutuu varmasti huoneisiin, joissa kuulee kaikki herkullisimmat juorut ja huhut. Tämän uteliaan naisen luonteenpiirteestä voi olla paljonkin hyötyä etsivälle. Hovimestari nyökkää ja poistuu paikalta. Suhonen yrittää tehdä samoin, kun huomaa saaneensa etsivän tarkat silmät peräänsä. Mr. Jansson seuraa naista keittiöön.
- Saanen häiritä työnne tekoa?, aloittaa Jansson kohteliaasti nyökäten.
Piika näyttää kysyvältä, joten etsivä jatkaa:
- Te näytätte tarkalta ihmiseltä ja panette varmasti merkille useita asioita, joita kartanolla tapahtuu.
Suhosen kasvoilla käväisee nopea, ylpeä hymyn kaarre.
- Otatteko kahvia, tai teetä Mr. Jansson?
Etsivä siristää silmiään, istahtaa pöydälle ja valmistautuu seuraamaan naisen jokaista liikettä.
- Toki.
- Ihmettelenkin kun ette tulleet aiemmin minun luokseni, sillä minä tosiaan olen vanhin työntekijä tässä kartanossa ja tunnen kaikkien liikkeet, aloittaa Suhonen ja nostaa samalla kahvikupin ylähyllyltä vierasta varten. Nainen laittaa veden kahvipurujen kera kiehumaan ja siirtää pienen kristallinekan pöydälle. – Niin ja sokeri, puhuu piika itsekseen ja aukaisee kaapiston. – Ei herttanen sentään, enhän minä muistanutkaan käydä kaupasta hakemassa sitä.
Suhonen vilkaisee nopeasti etsivää kuin pahantekoon syyllistynyt lapsi. Punastellen nainen jatkaa: - Otan taas näitä Pruunin sokereita, kun ei ole nyt muitakaan tarjolla.
Piika siirtyy korean, tumman astian eteen ja hakkaa toppasokerista muutaman palan. Etsivä havahtuu, sillä hän yhdistää tärkeät yksityiskohdat keskenään. Tämä on se puuttuva pala arvoitukseen. Etsivä pyytää Suhosta toistamaan kenen sokereita hän käyttää.
- Pruunin, Mr. Jansson.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti